Oikea lääkehoito on myös ympäristöteko

Viime viikolla 21.3. vietettiin jo seitsemättä kertaa valtakunnallista lääkehoidon päivää. Tänä vuonna aiheena oli ”Tunnetko lääkehoitosi tavoitteet?”

Kysymyksen tulisi kannustaa lääkkeiden käyttäjät ja terveydenhuollon ammattilaiset keskusteluun ja pohtimaan tehostetusti oikeaa lääkkeiden käyttöä. Sen tulisi herättää meidät selvittämään jokaisen käytössä olevan lääkkeen osalta, mihin sitä käytetään, mitkä ovat hoidon tavoitteet ja kuinka pitkään hoitoa on tarkoitus jatkaa.

Mutta miten lääkkeiden oikea käyttö liittyy Itämereen tai ylipäätään ympäristöön?

Suoraan, sillä lääkkeitä hävitetään vuosittain jopa 500 000 kiloa. Ja tästä määrästä edelleen osa päätyy viemäreiden kautta vesistöön ja Itämereen. Samoin kuin tekemillämme ruokavalinnoilla, myös oikealla lääkkeiden käytöllä on ympäristövaikutuksia. Kun ymmärrämme lääkehoitomme tavoitteet, se auttaa meitä huomaamattamme myös toimimaan ympäristövastuullisesti.

Voimme vähentää lääkejätettä esimerkiksi ostamalla lääkkeet sopivissa erissä. Uusi lääkehoito kannattaa aloittaa pienemmällä pakkauksella, mikäli se on mahdollista. Näin lääkettä jää mahdollisimman vähän käyttämättä, jos lääke esimerkiksi syystä tai toisesta vaihdetaan toiseen.

Pitkäaikaissairaiden osalta taas lääkkeiden hävikkiä voidaan vähentää esimerkiksi koneellisella annosjakelulla. Samalla se helpottaa sekä hoitohenkilökunnan että lääkkeen käyttäjän arkea ja edistää oikeaa lääkkeiden käyttöä.

Monelle meille on liian tuttu tarina siitä, kuinka joku on jättänyt lääkärin määräämän antibioottikuurin kesken, kun oireet hävisivät ja olo parani odotettua aiemmin – ei kovin vastuullista toimintaa myöskään antibioottiresistenssiongelman näkökulmasta.

Kaikilla näillä ja lukuisilla pienillä valinnoilla voimme vaikuttaa turhan lääkejätteen syntymiseen ja edistää samalla hyvän lääkehoidon toteutumista.

 

Petra Tirkkonen

Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö

Lääketeollisuus ry

Yhdessä lääkkeettömän luonnon puolesta

Me suomalaiset olemme elinympäristömme suhteen valtavan etuoikeutettuja. Saamme hengittää varsin puhdasta ilmaa ja elää aivan käytännössä lähellä luontoa. Lähes mistä tahansa pääsemme muutamassa hetkessä metsään, luontopolulle – ja veden äärelle. Kun vierailee muualla päin maapalloa, ymmärtää entistä terävämmin tämän etuoikeuden suuruuden.

Työpaikkani Orion haluaa omalta, merkittävältä osaltaan vaikuttaa siihen, että luonto vesistöineen säilyy yhteisenä voimavarana tulevillekin sukupolville.

Noin kymmenen kuluneen vuoden aikana olemme Orionissa saaneet lääkejäämäpäästöt vähenemään merkittävästi kehittämällä tuotannossamme syntyvien jätevesien hallintaa. Erillisviemäröintiin perustuvassa prosessissa erottelemme erikseen käsiteltäviksi jätevedet, jotka sisältävät biologiselle puhdistamolle soveltumattomia yhdisteitä tai voivat muilla tavoin aiheuttaa riskiä ympäristölle.

Arjessa tämä toimii niin, että ohjaamme korkean riskin jätevedet jo tehtailla säiliöihin, joissa ne kuljetetaan käsiteltäviksi Riihimäelle. Ylimääräinen vesi haihdutetaan energiatehokkaasti, ja jäännös poltetaan muiden vaarallisten jätteiden kanssa, jolloin jäämät tuhoutuvat sataprosenttisesti.

Ei kuitenkaan riitä, että hallitsemme vain tuotannossa syntyvät jätevedet. Vastuullisuuteen pitää panostaa lääkkeiden koko elinkaarella.

 

Ympäristöriskiarvioista pakkauksiin

Elinkaaren alkupäässä, tuotekehityksessä, teemme kaikille uusille tuotteillemme ympäristöriskiarvion. Valmistuksen raaka-aineet taas hankimme luotettaviksi tietäviltämme toimittajilta, joita myös koulutamme vastuullisuusasioissa. Teemme toimittajille lisäksi riskiperusteisia vastuullisuustarkastuksia varmistaaksemme, että ne noudattavat sovittuja toimintatapoja.

Vaikuttavien aineiden valmistuksessa mietimme prosessit niin vihreiksi kuin mahdollista. Ja näin on koko tuotannossa: sujuvat ja tehokkaat prosessit ovat sekä kustannustehokkaita että hyväksi ympäristölle. Mitä vähemmän resurssi- ja materiaalihukkaa syntyy, sitä vähemmän kuormitamme ympäristöä ja joudumme kuljettamaan esimerkiksi jätteitä.

Pakkaukset ovat merkittävä osa vaikuttavuusketjussa. Käytämme omilla tehtaillamme lääkkeiden ulkopakkauksissa pääosin kotimaisia pakkausmateriaaleja, jotka on valmistettu suomalaisesta puusta. Myös väreinä käytetään luonnonmateriaaleja.

Pakkaussuunnittelussa otamme ennen kaikkea huomioon lääkkeiden säilyvyyden ja pakkauskoot, jotta lääkkeitä ei jouduta turhaan hävittämään. Jos ketjun loppupäässä hävittämiseen kuitenkin päädytään, pakkauksesta löytyy hävittämisohjeet.

 

Käytä ja hävitä lääkkeet oikein

Ympäristön kannalta suurimmat haasteet osuvat lääkkeiden elinkaaren loppupuolelle. Arvioiden mukaan 88 prosenttia luontoon kulkeutuvista lääkeaineista tulee lääkkeiden käytöstä ja 10 prosenttia niiden epäasiallisesta hävittämisestä. Tuotannon osuudeksi jää kaksi prosenttia.

Orionin suurin vastuu on, että potilas saa itselleen oikean lääkkeen silloin kun sitä tarvitsee ja osaa myös käyttää sen oikein ja turvallisesti. Tämä kulkee käsi kädessä ympäristötavoitteiden kanssa. Teemmekin turvallisen lääkehoidon varmistamiseksi terveydenhuollon toimijoiden kanssa jatkuvaa yhteistyötä asiantuntevasta myynnistä alkaen.

Ja ketjun lopuksi niin merkittävä kuin kiitollinenkin aihe: lääkkeiden hävittäminen. Kiitollinen siksi, että siihen voi joka ikinen meistä omilla arkisilla toimillaan vaikuttaa. Kun emme osta lääkkeitä varastoon kaiken varalle, kun hankimme tarkoituksenmukaisen kokoisia lääkepakkauksia, kun käytämme lääkärin määräämät lääkekuurit loppuun.

Ja ennen kaikkea: kun hävitämme kaikesta huolimatta joskus vanhenemaan päässeet tai turhiksi käyneet lääkkeet oikein. Emme heitä sekajätteeseen, emme huuhdo viemäriin vaan viemme ne apteekkiin. Hyvät käytännön ohjeet löytyvät muun muassa tältä sivustolta Katariina Lehtisen blogista ja Orionin sivustolta.

Elinkaariajattelun nimissä Orion tekee yhteistyötä lukuisten sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa, kuten tässä Lääkkeetön Itämeri -kampanjassa tai puhtaamman Itämeren puolesta toimivan John Nurmisen Säätiön kanssa, jonka pääyhteistyökumppani Orion on vuosina 2018–2019.

Lääkkeen elinkaaren ketjussa jokaisella osapuolella on tärkeä rooli. Yksin emme saa aikaan mitään merkittävää. Siksi pyydän kaikkia, niin ammattilaisia kuin yksittäisiä kuluttajia, mukaan ponnistuksiin puhtaan meren ja koko luonnon puolesta. Koska meillä on tämä etuoikeus ja mahdollisuus.

 

Liisa Hurme

Senior Vice President

Orion

Annosjakelusta apua Itämeren pelastamiseen

Meillä on vain yksi ainutlaatuinen Itämeri. Lääkekuormien vähentäminen vesistöistä on yksi tapa huolehtia tämän arvokkaan vesistön hyvinvoinnista.

Kunnalliset jätevedenpuhdistamot eivät vielä pysty poistamaan lääkeaineita. Niinpä viemäriin huuhdotut lääkeaineet kulkeutuvat vesistöihin ja sitoutuvat lietteeseen. Siksi sekä meidän kaikkien lääkehuollon parissa työskentelevien, että lääkkeiden käyttäjien vastuulla on huolehtia siitä, ettemme syötä lääkkeitä viemärille.

Suomessa vain 50 % pitkäaikaissairaista käyttää lääkkeitä lääkärin antamien hoito-ohjeiden mukaan. Mitä on tehtävissä, jotta lääkkeitä jäisi mahdollisimman vähän hävitettäväksi, ja samalla lääkkeet tulisivat otetuksi hoito-ohjeiden mukaisesti?

Lääkkeiden koneellisessa annosjakelussa lääkejätettä syntyy puolet vähemmän kuin muilla perinteisemmillä annostelutavoilla. Koneellinen annosjakelu vähentää vanhentuvien ja turhien lääkkeiden määrää kotona tai hoitoyksiköissä.

Annosjakeluasiakkaan lääkityksen tarkoituksenmukaisuus ja ajantasaisuus tarkistetaan lääkärin toimesta annosjakelun aloitusvaiheessa. Apteekki tarkistaa silloin samalla lääkityksen mahdolliset päällekkäisyydet ja yhteisvaikutukset. Näin kotiin ei päädy turhia päällekkäisiä lääkkeitä.

Annosjakelussa lääkkeet toimitetaan asiakkaalle pienissä erissä. Kuluttajalle kertyy kotiin vähemmän lääkejätettä, kun lääkkeet tulevat valmiissa annospusseissa. Lääkekokeilut ja -vaihdot onnistuvat helposti. Jos jonkin lääkkeen kanssa huomataan sivuvaikutuksia, se vaihdetaan toiseen, eikä kotiin jää ylimääräisiä sopimattomia lääkkeitä vanhenemaan. Annosjakeluasiakas saa itselleen vain lääkärin määräämät lääkkeet valmiiksi jaettuna, joten apteekkiin ei jää palautettavaksi useimmiten mitään säännöllisesti otettavaksi tarkoitettuja tabletteja tai kapseleita.

Annosjakeluasiakkaiden hoitomyöntyvyyden tiedetään olevan hyvä, jolloin myös lääkehoito toteutuu lääkärin ohjeistaman mukaisesti. Annospussien selkeät merkinnät auttavat ottamaan oikeat lääkkeet oikeaan aikaan. Myös terveysteknologiapalvelut huolehtivat jo nykyisin ja tulevaisuudessa yhä kattavammin siitä, että koneellisesti annosjaeltu lääke tulee kotona tai hoitolaitoksessa otettua oikein. Robotiikka muistuttaa lääkkeen ottamisesta, jolloin lääke päätyy todennäköisemmin oikeaan hoitotarkoitukseensa sen sijaan, että se unohtuisi, ja päätyisi aikanaan hävitettäväksi.

Meillä on jo nyt suomalaisessa lääkehuollossa erinomaisia mahdollisuuksia vähentää vesistöihin päätyvien lääkkeiden määrää. Tärkeää on, että nämä mahdollisuudet otetaan käyttöön vielä nykyistäkin kattavammin. Potilaiden paremman hoitotuloksen lisäksi pätevä perustelu on se, että tulevatkin sukupolvet saisivat nauttia upeista rannoista, puhtaasta vedestä ja myrkyttömistä veden antimista!

 

Karoliina Kaijasilta-Järvenpää

Toimitusjohtaja

Pharmac Finland Oy (Tamro Oyj tytäryhtiö)

Muistatko vielä kesän?

Muistathan viime kesän: aurinko porotti pilvettömältä taivaalta yli kuukauden yhtäjaksoisesti, trooppisen lämmin tuuli hiveli ihoa pohjoisinta Suomea myöten ja meriveden lämpötila nousi ulkosaaristossa niin korkealle, että jopa kaikkein arimmat vilukissat uskaltautuivat uimaan, siis mikäli löysivät poukaman, josta tuuli oli ajanut enimmät sinilevät pois.

Sinilevät eivät suinkaan olleet vain viime kesän murhe. Samaa harmia on riittänyt joka kesä, mutta historiallisen helteisenä kesänä, kun pohjavesi on matalalla ja kaivot ammottavat tyhjillään, meressä pulahtaminen on paras vaihtoehto pikaiselle viilentymiselle. Levälautat taas pilasivat senkin ilon.

Meressä ajelehtiva pahanhajuinen siniharmaa lieju ei ole edes vakavin ympäristöongelmamme – mutta se muistuttaa kipeästi realiteeteista. Ylikuumentunut kesä valvotti ja vakavoitti kansaa. Kesällä tuntuikin siltä, että ilmastonmuutos oli vihdoin siirtynyt ympäristöfoorumeista arkisiin keittiökeskusteluihin.

Ympäristöongelmiin voi suhtautua kahdella eri tavalla: voi ahdistua hetkeksi ja sen jälkeen jatkaa niin kuin mikään ei olisi tapahtunut. Monen argumentti olla tekemättä yhtään mitään on se, että yksittäisen ihmisen toimenpiteet ovat pisara meressä, ja tarvitaan poliittisia päätöksiä, muutoksia lainsäädäntöön – ja mieluummin Kiinassa, Intiassa ja Afrikassa kuin täällä – jotta toimenpiteillä olisi merkitystä.

 

Tai sitten voi itse aktivoitua.

 

Yritykset, sekä suuret että pienet, ovat tietenkin keskeisessä roolissa. Työnantajallani GSK:lla on kunnianhimoiset ympäristötavoitteet globaalilla tasolla – kuten negatiivisen ympäristövaikutuksen vähentäminen neljänneksellä vuoteen 2030 mennessä. Olemme juuri siirtyneet ponnekaasuvapaisiin inhalaattoreihin uusissa valmisteissamme ja ottaneet käyttöön virtuaaliteknologiaa niin, että olemme voineet huomattavasti vähentää työmatkailua – mikä vaikuttaa ympäristön lisäksi suotuisasti työntekijöiden työtaakkaan ja jaksamiseen.

Haluamme kantaa kortemme kekoon myös paikallisesti. Lääkkeetön Itämeri -kampanja on yksi esimerkki siitä. Tuotamme välttämättömiä lääkkeitä – mutta niiden jäämiä ei välttämättä tarvitse joutua suurina määrinä vesistöihin, mikäli kuluttajat muistaisivat viedä ylimääräiset tabletit ja voiteet apteekkeihin.

 

Roskiin lääkkeet eivät kuulu, eivätkä vessanpönttöön.

 

Olisi tietenkin naiivia uskoa, että roskien lajittelu, muutama pyöräilykerta ja pihakirppis muuttaisi asioita radikaalisti, mutta jokainen pieni ympäristöteko on askel oikeaan suuntaan.

Olipa se sitten vanhojen lääkkeiden kiikuttaminen apteekkiin, siirtyminen kasvispainotteiseen ruokavalioon tai lentomatkailun vähentäminen. Jos jokainen kansalainen vähentää ympäristövaikutustaan edes hitusen, pienistä puroista syntyy valtava kokonaisvaikutus. Näihin asioihin voimme itse vaikuttaa joka päivä.

Voimme vaikuttaa myös päätöksentekijöihimme, jotta ympäristö nousisi yhä tärkeämmäksi teemaksi yhteiskunnassamme ja vaatia poliittisia ympäristötekoja ja -päätöksiä. Toivoa saattaa, että myös kehittyvä teknologia tuo ratkaisuja ympäristöongelmiimme joka alalla.

Jotta voimme vielä joku kesä pulahtaa puhtaampaan, levättömään Itämereen. Ja jotta seuraavilla sukupolvilla olisi hyvinvoiva maapallo, jossa elää.

 

Anna Dammert

Viestintäpäällikkö

GSK

Viemäri ei tarvitse lääkitystä

Joka vuosi noin 140 miljoonaa kuutiometriä jätevettä virtaa puhdistusprosessin läpi HSY:n Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla. Puhdistamme yli miljoonan asukkaan ja alueen teollisuuden jätevedet tarkkojen ympäristövaatimusten mukaisesti.

Puhdistamomme tekevät huippulaatuista jätevesien puhdistusta, millä pidetään huolta Itämerestä. On kuitenkin yksi asia, joka puhdistamoilla ei kokonaan poistu, nimittäin lääkejäämät.

Jätevedenpuhdistamoita ei ole alun perin suunniteltu poistamaan jätevedestä lääkejäämiä. Puhdistamolle päätyessään osa lääkeaineista hajoaa biologisesti, pieni osa sitoutuu lietteeseen, ja osa kulkeutuu kokonaan puhdistamon läpi.

Erilaiset kemialliset, haitalliset aineet hajoavat puhdistamolla vain osittain ja päätyvät siten kuormittamaan vesistöä. Lääkeaineilla tiedetään olevan vaikutuksia ekosysteemeihin, mutta kokonaisarviointi on vielä kesken.

 

Meistä jokainen voi tehdä osansa Itämeren ja vesistöjen suojelussa

Ensimmäinen ja tärkein askel on noudattaa viemärietikettiä. Muista siis, että viemäri ei ole roskis! Käytä viemäriä ja vessanpyttyä vain siihen, mihin ne on tarkoitettu. Viemäriin saa laittaa pöntön huuhteluvesiä (wc-paperia ja sitä itseään), astian- ja pyykinpesuvesiä sekä peseytymisessä tai siivouksessa käytettyjä vesiä.

Toinen askel on toimittaa vanhentuneet ja tarpeettomat lääkkeet oikeaan osoitteeseen eli apteekkiin. Löydät hyvät vinkit vastuulliseen lääkekaapin kevätsiivoukseen Yliopiston Apteekin blogikirjoituksesta.

Lisäksi kannattaa välttää ympäristölle haitallisia aineita silloin, kun se on mahdollista. Esimerkiksi iholle laitettavat kipugeelit voivat sisältää diklofenaakkia, jota ei pystytä poistamaan nykytavoin biologisilla jätevedenpuhdistamoilla. Siten iholle laitetut kipugeelien lääkeaineet huuhtoutuvat lähes sellaisinaan ympäristöömme. Diklofenaakin on todettu häiritsevän vesieliöiden kasvua. Diklofenaakkia sisältävien tuotteiden tarpeellisuutta kannattaa harkita ja keskustella vaihtoehdoista hoitavan lääkärin tai farmaseuttien kanssa.

Jos käytät diklofenaakkia sisältävää kipugeeliä, huomioithan, että käsiin jäävää geeliä ei pidä huuhdella hanan alla pois. Geeli kannattaa levittää iholle pakkauksessa olevan korkin avulla. Jos levität geelin käsin, pyyhi kädet paperiin ja laita paperi sekajätteeseen.

 

Lääkeaineiden päästöt laskuun yhteistyön avulla

Myös me HSY:ssä teemme osamme. Selvitämme aktiivisesti, miten lääkeaineiden päästöjä Itämereen voidaan vähentää. Olemme mukana useassa hankkeessa, joissa kehitetään ja selvitetään tapoja katkaista lääkeaineiden päätyminen ympäristöön.

CWPharma on Suomen ympäristökeskuksen koordinoima ja EU:n rahoittama hanke. Hankkeen tavoitteena on vähentää lääkeainepäästöjä ja lääkeaineiden aiheuttamia haittavaikutuksia Itämeren alueella.  Hankkeessa muodostetaan kokonaisarvio lääkeainekuormituksesta sekä suositukset päästöjen vähennyskeinoiksi.  Lisäksi hankkeessa tutkitaan mahdollisia lääkeaineiden poistotekniikoita. Olemme mukana hankkeessa tutkimassa mahdollisen prosessivaiheen, aktiivihiilen käytön, operointia jätevedenpuhdistamolla.

BEST-hanke keskittyy teollisuusjätevesien hallintaan edistämällä kuntien, teollisuusyritysten ja vesihuoltolaitosten yhteistyötä ja hyvää hallintoa teollisuusjätevesien käsittelyllä Itämeren alueella. Hankkeessa pyritään tukemaan alueen puhdistamoiden toimintaa antamalla keinoja puhdistamolle tulevien jätevesien hallintaan yhteistyössä viranomaisten kanssa. Olemme hankkeessa mukana tuomassa esiin hyviä käytäntöjä sekä oppimassa muilta parantaaksemme edelleen myös omaa toimintaamme. Helsingin kaupungin koordinoima hanke on EU-rahoitteinen.

EPIC-hankkeessa kehitetään lääkeaineiden hallintaa. Hankkeen tarkoituksena on tunnistaa erilaisista päästölähteistä kunnalliseen jäteveteen päätyviä lääkejäämiä ja testata pilot-mittakaavassa kustannustehokkaita puhdistustekniikoita suoraan lääkejäämien alkuperäisillä päästölähteillä kuten sairaaloissa. Tutkimustyön lisäksi hankkeessa laaditaan suosituksia ohjauskeinoista lääkeaineiden kestävään hallintaan. HSY osallistuu hankkeen ohjausryhmään ja antaa näytteitä tutkimusta varten.

 

Marina Graan

Yksikön päällikkö

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY

Tee terveysteko itselle ja luonnolle

Ruokahävikin vähentämisestä puhutaan paljon, lääkehävikin vähentämisestä vähemmän, vaikka syytä olisi. Suomalaisissa kotitalouksissa hävitetään vuosittain 500 000 kiloa lääkkeitä1. Käyttämättä jääneiden lääkkeiden palauttaminen apteekkiin on tärkeä ympäristöteko, mutta yhtä tärkeää olisi pohtia syitä sille, miksi ne ovat jääneet käyttämättä.

Hävitettäväksi päätyvän lääkkeen mukana heitetään hukkaan myös niiden valmistamiseen, kuljettamiseen ja säilyttämiseen kuluneet raaka-aineet, energia ja muut resurssit. Logiikka on sama kuin ruokahävikissä – sillä erolla, että lääkejäte on lisäksi ongelmajätettä, joka luontoon päätyessään aiheuttaa ongelmia ekosysteemille. Tehokkain tapa estää lääkkeiden päätyminen luontoon onkin minimoida lääkejätteen määrä.

Täytätkö lääkekaappia varmuuden vuoksi?

Jokainen voi vaikuttaa lääkkeiden vastuulliseen käyttöön ja lääkejätteen vähenemiseen. Esimerkiksi uusi lääke kannattaa aloittaa mahdollisimman pienellä paketilla, eikä lääkkeitä kannata hankkia varmuuden vuoksi vaan vain tarpeeseen.

Jos lääkkeitä on jatkuvassa käytössä paljon, annosjakelu on tehokas keino vähentää lääkejätettä. Annosjakelussa apteekki toimittaa potilaalle hänen päivittäin tarvitsemansa lääkkeet valmiiksi annospusseihin jaettuna potilaan kokonaislääkitys huomioiden. Näin kotiin ei kerry lukuisia eri lääkepakkauksia, vaan täsmälleen otettavaksi tarkoitettu annos.

Kesken jäänyt lääkekuuri voi pitkittää sairautta

Lääkejätettä voi syntyä myös keskenjääneistä lääkekuureista. Syitä lääkärin määräämän lääkityksen keskeyttämiselle on monia: oireet voivat lievittyä, jolloin ihminen ei koe enää tarvitsevansa lääkettä, lääkkeen ottaminen voi unohtua tai lääkevalmiste ei sovikaan itselle.

Potilaan sitoutumista lääkehoitoon voidaan parantaa asiantuntevalla lääkeneuvonnalla. Opastaminen lääkkeiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön on tärkeä osa Oriolan farmaseuttien päivittäistä työtä sekä apteekeissa että puhelimitse tapahtuvassa lääkeneuvonnassa. Esimerkiksi lääkeneuvonnassamme käsitellään noin 24 000 tapausta vuosittain.

Oman voinnin lisäksi lääkkeiden oikea käyttö vaikuttaa yhteiskunnan kustannuksiin. Kesken jäänyt lääkekuuri voi altistaa sairauden pitkittymiselle tai uusiutumiselle, mikä lisää terveydenhuollon kustannuksia, samoin työnantajalle koituvia sairauspoissaoloja.

Lääkkeiden vastuullinen käyttö on terveysteko kaikille – niin ympäristölle, yhteiskunnalle kuin potilaalle itselleen.

1 Apteekkariliitto

 

Katja Tolkki

Vastuullisuuspäällikkö

Oriola

Lääkekaapin vastuullinen kevätsiivous

Kevään tullen pestään ikkunoita ja tomutetaan mattoja, mutta miten on lääkekaapin laita? Kun siivousinto iskee, käy läpi kotona olevat lääkkeet ja lajittele joukosta pois vanhentuneet ja käyttämättömät lääkkeet ja tuo ne apteekkiin hävitettäväksi.

Joskus käy niin, että lääkärin määräämä lääke ei sovi ja vajaat pakkaukset jäävät lääkekaapin täytteeksi. Sitten on lääkkeitä – kuten allergialääkkeet – joita tarvitsee vain kausiluontoisesti ja edellisen sesongin lääkkeet ovat voineet vanhentua ennen kuin niitä taas tarvitsee.

Käyttämättä jääneiden ja vanhentuneiden lääkkeiden ainoa oikea hävitystapa on palauttaa ne maksutta apteekkiin. Sieltä ne kuljetetaan poltettavaksi muiden vaarallisiksi luokiteltujen jätteiden tapaan. Voit vähentää lääkejätteen määrää ostamalla lääkkeet sopivissa erissä ja aloittamalla uuden lääkehoidon aina pienellä kokeilupakkauksella.

Viisi vinkkiä lääkejätteen hävittämiseen

Farmaseutit ja proviisorit neuvovat aina lääkkeiden käytössä, mutta myös käyttämättömien lääkkeiden lajitteluun ja hävittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Näitä lääkkeiden lajitteluun liittyviä asioita kysytään Yliopiston Apteekin asiantuntijoilta eniten.

1. Minne lääkejätteet palautetaan?
Lääkkeet eivät koskaan kuulu sekajäteastiaan eikä niitä saa huuhtoa viemäriin. Tuo lääkejätteesi apteekin keräysastiaan. Joskus myös lääkkeen annosteluväline tulee palauttaa apteekkiin. Tämä mainitaan lääkepakkauksen ohjeessa.

2. Pitääkö lääkkeet erotella pakkauksista?
Ei tarvitse. Voit tuoda tabletit, kapselit ja jauhomaiset lääkejätteet purkamattomina esimerkiksi muovipussissa apteekkiin.

3. Mitä teen vanhentuneille voiteille ja nestemäisille lääkkeille?
Palauta ne apteekin keräysjäteastiaan omissa pakkauksissaan.

4. Mitä ei saa laittaa apteekin keräysastiaan?
Ruiskut, neulat, elohopeakuumemittarit sekä jodia sisältävät lääkkeet lajitellaan erikseen omiin pusseihinsa ja palautetaan apteekin henkilökunnalle. Neulat tulee palauttaa neulaosa suojattuna.

5. Minne voin palauttaa verenpainemittarin tai muun elektronisen apuvälineen?
Laitteet, jotka tarvitsevat sähkövirtaa tai sähkömagneettista kenttää toimiakseen luokitellaan sähkö- ja elektroniikkaromuksi, eli SER-jätteeksi. SER-jätettä ottavat vastaan kierrätyskeskukset ja -autot sekä Sortti-asemat. Myös sähkölaitteita myyvät liikkeet ja tavaratalot vastaanottavat yksittäisiä pieniä sähkölaitteita (alle 25 cm) ilman uuden laitteen ostovelvoitetta.

Tervetuloa Yliopiston Apteekkiin – neuvomme mielellämme lääkkeiden käytöstä ja yhteisvaikutuksista sekä huolehdimme mahdollisesta lääkejätteestä puolestasi!

Katariina Lehtinen,
proviisori, tietopalvelupäällikkö
Yliopiston Apteekki

Itämeri tarvitsee tekoja ja tekijöitä

John Nurmisen Säätiön Itämeri-teot ovat viimeisen 14 vuoden ajan edenneet loogista rataansa suurimman Itämerta rehevöittävän päästön leikkaamisesta ja ympäristövaikutuksesta aina kohti seuraavaa. Itämeren mittakaavassa tehtävän työn rinnalla yksittäisen ihmisen tekemiset voivat tuntua yhdentekeviltä, mutta asia ei ole suinkaan näin. Yksittäisen ihmisen teoilla voi nimittäin olla vaikutus isojenkin ympäristöongelmien juurisyihin. Ruokavaliomme ja käyttämättä jätettyjen lääkkeiden oikea käsittely ovat hyviä esimerkkejä pienistä, mutta ympäristön kannalta suurista valinnoista.

 

Lääkeaineet haittaavat eliöiden lisääntymistä

Lääkeaineiden päätyminen Itämereen on noussut merkittäväksi huolenaiheeksi väestön kasvun, ikääntymisen sekä lääkkeiden käytön lisääntymisen myötä. Useita lääkeaineita löytyy jo Itämeren vesieliöistä kuten sinisimpukoista ja kaloista, ja ne haittaavat muun muassa eliöiden lisääntymistä. Kaikkia aiheutuvia uhkia ei vielä edes tunneta.

Lääkkeetön Itämeri -kampanja nostaa esiin tärkeän asian ja muistuttaa, että arjen valinnoilla on merkitystä. Itämerta pelastetaan joka päivä jätevedenpuhdistamoilla, jotka poistavat jätevesistä tehokkaasti ravinteita. Lääkejäämistä pystytään kuitenkin puhdistamoilla poistamaan vain pieni osa. Siksi on meidän jokaisen vastuulla huolehtia vanhentuneiden ja käyttämättä jääneiden lääkkeiden asianmukaisesta käsittelystä.

 

Kuluttaja voi vaikuttaa

Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tekemän Itämeri-laskurin mukaan kaikkein suurin osuus eli 60 % yksittäisen suomalaisen Itämerta kuormittavasta ravinnejalanjäljestä syntyy ruokavaliosta. Eläinperäisten tuotteiden – lihan ja maidon – vähentäminen ja korvaaminen kasviperäisillä tuotteilla sekä kestävästi pyydetyllä villillä kalalla on helpoin tapa pienentää omaa ravinnejalanjälkeään Itämereen ja sisävesiin.

Mikä hienointa, samalla keinolla yksittäinen kuluttaja voi vaikuttaa planeetan muihinkin suuriin ongelmiin – ilmastonmuutokseen ja biodiversiteettikatoon. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 83 % maailman viljelysmaasta käytetään eläinperäisen ravinnon tuottamiseen. Näin syntyy vain 18 % maailman kaloreista ja 37 % proteiineista, mutta peräti 58 % maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä ja 57 % vesistöpäästöistä. Yhdellä ainoalla henkilökohtaisella teolla voi siis vaikuttaa kaikkiin ympäristönsuojelun kohtalonkysymyksiin.

Sama koskee lääkejäämiä, viime vuosien aikana uudeksi uhkakuvaksi noussutta Itämeren ja sisävesistöjen ongelmaa. Merkittävä osa päästöistä voidaan estää yksinkertaisesti viemällä käyttämättä jääneet lääkkeet apteekkiin. Yksittäisen ihmisen valinnat ovat tässäkin asiassa ratkaisevassa roolissa.

Tekoja Itämeren ja ympäristön hyväksi voi tehdä niin henkilökohtaisella tasolla kuin koko Itämerenkin skaalassa. Henkilökohtaiset teot muuttuvat isoksi systeemiseksi muutokseksi, kun tarpeeksi moni liittyy joukkoon. Silloin ei ole kysymys enää pienistä teoista, vaan planeetan kokoisista pelastustoimista.

 

John Nurmisen Säätiö – Itämeren pelastustoimia Pietarista Vantaanjoelle

”Enemmän tekoja, vähemmän puheita” on ollut John Nurmisen Säätiön Itämeren suojelutyön filosofiana siitä lähtien, kun säätiö otti vuonna 2005 tehtäväkseen Itämeren suurimman ympäristöongelman, rehevöitymisen vastaisen työn. Fosforin ja typen aiheuttama rehevöityminen tuottaa ongelmia paitsi ihmiselle, myös usealle muulle eliölajille ja on suurin Itämeren biodiversiteettiä uhkaava tekijä.

Säätiöllä Itämeri-tekojen tinkimättömänä kriteerinä on alusta lähtien ollut vähennetyn ravinnekuormituksen suuruus. Kun liike-elämässä saavutettua tulosta mitataan euroissa, meillä sitä mitataan ravinnekiloissa. Ja jos mittakaavat ja suurusluokat ovat keskeisiä liike-elämän tekemisissä, planeetan pelastamisessa ne vasta ovatkin tärkeitä. Siksi kartoitamme jatkuvasti uteliaana, mutta tiukan kriittisesti eri päästölähteitä ja suojelutoimia siitä näkökulmasta, missä on suurin potentiaali merkittävään ravinnevähenemien aikaansaamiseen.

Päätimme vuonna 2005 aloittaa Itämeri-työmme Suomenlahden suurimmasta päästölähteestä ja käynnistimme hankkeen viiden miljoonan ihmisen jättikaupungin, Pietarin jätevesien fosforinpoiston tehostamiseksi – toimella kun oli mahdollista leikata 30 % Suomenlahden leviä ruokkivasta fosforikuormituksesta. Pietarin jälkeen fosforinpoistourakkamme kunnallisilla puhdistamoilla jatkui Venäjällä, Puolassa, Baltiassa ja Valko-Venäjällä, edeten puhdistamoiden suuruusjärjestyksessä. Yksinkertaista, mutta tehokasta!

Vuonna 2012 käsitys siitä, että teolliset päästöt olisivat Itämeren valuma-alueella puhdistuksen piirissä, osoittautui vääräksi, kun Venäjän ja Viron rajalta Laukaanjoelta löytyi massiivinen lannoitetehtaan päästö. Meille se tarkoitti työn laajenemista paitsi Laukaanjoelle, myös teollisiin päästöihin muun muassa lannoitteiden ja biokaasun tuotannossa.

Ja kun pistekuormituspäästöjä oli ehditty laittaa puhdistuksen piiriin kymmenissä kohteissa ja kymmenen vuoden ajan, meille esiteltiin vuonna 2014 ennen kuulumattoman nopea ja tehokas toimi, jolla myös hajakuormituksen fosforipäästöjä voitaisiin saada vähennettyä suuressa mittakaavassa: peltojen kipsikäsittely. Tätä toimea olemme viime vuodet kirittäneet ja toteuttaneet niin Varsinais-Suomessa kuin Vantaanjoellakin.

Muutama vuosi sitten polkumme ravinnepäästöjen vähentämisen parissa sukelsi maalta meren pinnan alle ja mereen jo päätyneen kuormituksen poistamiseen, kun käynnistimme Saaristomerellä merialueen hoitokalastuksen ja aloimme SEABASED-hankkeessamme selvittää muitakin keinoja meren sisäiseen kuormituksen vähentämiseksi. On rohkaisevaa olla mukana toteuttamassa uusia merenpelastustoimia – niiden avulla pyrimme joka päivä kohti puhtaampaa Itämerta.

Marjukka Porvari
Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja
John Nurmisen Säätiö

Kuva: Tero Pajukallio

Ympäristökuorma – uusi kriteeri lääkkeen valintaan

Lääkäri on juuri tutkinut potilaan ja tullut siihen tulokseen, että tämä tarvitsee lääkehoitoa. On aika kirjoittaa resepti. Minkä lääkkeen sitä tällä kertaa määräisi?

Valinta on tasapainottelua, jossa pitää huomioida monta seikkaa: diagnoosi, oirekuva, potilaan muut ominaisuudet, hoitosuositukset, lääkärin aiemmat kokemukset ja jopa lääkkeen hinta ja saatavuus. Sama tilanne tulee eteen apteekin itsehoito-osastolla, kun pohditaan mahdollisimman sopivaa lääkettä asiakkaan oireeseen. Voisiko yksi monista valintaan vaikuttavista kriteereistä olla lääkeaineen haitallisuus ympäristölle?

Viime aikoina on havahduttu lääkkeiden ympäristökuormaan. Lääkkeet ovat biologisesti aktiivisia aineita, joilla on vaikutuksia eliöihin jo pieninä pitoisuuksina. Perinteisesti on ajateltu, että annos tekee myrkyn, mutta mitä tapahtuu, kun kymmeniä lääkeaineita päätyy vähitellen ympäristöön jatkuvana virtana?

Erityistä huolta herättävät antibiootit resistenssin kehittymisen riskin vuoksi, voimakkaasti vaikuttavat hormonit sekä paljon käytettävät lääkkeet, kuten yleisimmät kipulääkkeet. Jotkut lääkkeet ovat ympäristölle haitallisempia kuin toiset. Kuormitukseen vaikuttaa altistus eli käyttömäärät ja jätevedenpuhdistuksen tehokkuus sekä itse myrkyllisyys ympäristölle.

Naapurimaamme on tässä edelläkävijä. Ruotsin kansalliseen lääketietokantaan on lisätty kohta, jossa kuvataan lääkevalmisteiden ympäristövaikutuksia. Lääkkeiden ympäristöluokittelu perustuu lääkeaineiden arvioituihin pitoisuuksiin Ruotsin vesistöissä verrattuna pitoisuuksiin, joilla ei odoteta olevan mitään vaikutuksia vesieliöihin.

Paikalliset viranomaiset käyttävät luokittelua apuna, kun he tekevät lääkäreille listoja suositeltavista lääkeaineista. Lääkkeen teho ja hinta ovat tietenkin tärkeimmät kriteerit, mutta silloin kun näissä ei ole eroa, voivat ympäristökriteerit vaikuttaa valintaan. Esimerkiksi Tukholman alueella yli 80 prosenttia määrätyistä lääkkeistä on suosituslistan mukaisia.

Tällä hetkellä on käynnissä projekti, jossa yhtenä tavoitteena on ollut selvittää lääkkeiden ympäristöluokittelun mahdollisuuksia Suomessa. Luokittelusta voisi olla hyötyä esimerkiksi, kun halutaan tunnistaa haitallisimmat aineet jätevesien puhdistuksessa.

Tieto ympäristökuormasta voi auttaa lääkäriä reseptilääkkeen määräämisessä ja potilasta itsehoitolääkkeen valinnassa. Ehkä jo lähitulevaisuudessa apteekeissa on rutiinikäytössä haitta- ja yhteisvaikutusohjelmistojen lisäksi Lääke ja ympäristö -tietokanta.

Sanna Siissalo

Asiantuntijaproviisori, FaT

Suomen Apteekkariliitto