Kanna lääkkeesi kekoon

Moni ajattelee, ettei auta jos vain minä, yksittäinen ihminen, huolehdin vanhentuneet ja ylimääräiset lääkkeeni apteekkiin, kun samaan aikaan joku muu naapurissani tai Intiassa saakka saattaa kaataa lääkejätteet suoraan viemäriin tai jokeen. Tällä ajattelumallilla pääsee tietysti helposti vastuustaan. Lääkejäteongelman haaste on kuitenkin juuri siinä, että ratkaisu löytyy meistä kuluttajista, kaikista niistä pienistä vessa-suihku-roskis-puroista, joiden sisältöön me itse voimme vaikuttaa.

Tein MBA-opintojani varten kyselytutkimuksen vuonna 2017, jonka kohderyhmänä olivat lääkärit ja apteekkarit, ja aiheena kestävän farmasian käytännöt. Uskon, että saamani vastaukset kuvastavat pitkälti yleisiä asenteita ja tietotasoa. Meillä suomalaisilla on vahva tahto jättää tuleville sukupolville perinnöksi puhdas luonto. Motivaatiota ympäristötekoihin siis löytyy. Suurin haaste kyselyni mukaan olikin tiedon puute. Emme usein osaa ajatella mitä tehdä käytetyille hormoni- tai kipulaastareille, mitä pullon pohjalle jääneelle lapsen antibioottimikstuuralle tai kenties avaamattomille vanhentuneille lääkepakkauksille. Apteekkiin kaikki, on ainoa oikea vastaus. Asiakas huolehtii vain henkilötunnisteiden poistamisesta, ja lopun hoitavat apteekin ammattilaiset, ellei apteekissa sitten satu olemaan oven pielessä oikein keräilysäiliötä lääkejätteille. Helppoa!

Meidän kuluttajien lääkekäyttäytyminen on avain lääkejäteongelman ratkaisuun omassa lähiympäristössämme. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ostetaan vain tarvitsemamme määrä lääkkeitä, ja käytetään sekä hävitetään ne oikein. Kyselyyni vastanneista ammattilaisista lähes kaikki toivoivat enemmän julkista keskustelua, ja paljon enemmän tietoa aiheesta medioissa. Esiin nousi myös toive aiheen viemisestä peruskoulujen opetukseen: ympäristöopin, biologian ja terveystiedon tunneille.

Työskentelen itse lääkkeiden koneellisen annosjakelun parissa. Annosjakelu ei ainoastaan paranna lääkitysturvallisuutta ja säästä hoitajien työaikaa sekä asiakkaiden ja yhteiskunnan rahaa: se säästää myös luontoa. Koneellinen annosjakelu vähentää vanhentuvien ja turhien lääkkeiden määrää kotona tai hoitoyksiköissä. Onkin arvioitu, että annosjakelussa lääkejätettä syntyy jopa puolet vähemmän kuin muilla perinteisemmillä annostelutavoilla. Jos vielä saisimme annosjaeltavat lääkkeet annosjakeluyksiköihin isoissa purkeissa, vähenisi ongelmallisen, alumiinisen lääkepakkausjätteen määrä merkittävästi.

Tee oma päätöksesi tänään, ja pyydä lähipiirisikin mukaan elämänmittaisiin lääkejätetalkoisiin. Pienistä teoista syntyy suuri vaikutus – ole oman ympäristösi sankari!

Karoliina Kaijasilta-Järvenpää
Toimitusjohtaja, Pharmac Finland Oy
https://www.oma-annos.fi/

Päämääränä ympäristön tilan parantaminen

”Minkä viemäriin hulauttaa, sen jätevedenpuhdistamo puhdistaa” voi olla monen ajatus ja niinhän se tavallaan meneekin. HSY:n jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla toimii kyllä erittäin tehokkaasti ja puhdistustulokset orgaanisen aineen sekä ravinteiden (typpi ja fosfori) osalta ovat erinomaiset. Myös lähes kaikki mikromuovit ja osa lääkeaineista saadaan pois jätevedestä prosessin aikana niin, että ne eivät kulkeudu Itämereen lisäämään kuormitusta. Määrät ovat isoja, kun puhutaan yli miljoonan asukkaan ja alueen teollisuuden jätevesistä. Noin 140 miljoonaa kuutiometriä jätevettä virtaa puhdistusprosessin läpi Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla joka vuosi.

Viemärietikettiä noudattamalla jokainen voi vaikuttaa

Ei kuitenkaan ole yhdentekevää, mitä viemäriin laitamme. Erilaiset kemialliset, haitalliset aineet hajoavat puhdistamolla vain osittain ja päätyvät siten kuormittamaan vesistöä. Näitä ovat esimerkiksi lääkkeet, erilaiset kodin kemikaalit kuten pesu- ja puhdistusaineet, kosmetiikka, maalit, liuottimet ja niin edelleen. Kannattaakin kotona miettiä tarvitseeko likaa ”räjäyttää” kovilla kemikaaleilla vai riittäisikö esimerkiksi Joutsenmerkittyjen pesuaineiden teho.

Lääkevalmisteita tulisi käyttää vain todelliseen tarpeeseen ja toimittaa vanhentuneet lääkkeet apteekkiin. Mikroroskan lähteitä ovat kotitalouksissa esimerkiksi kosmetiikka ja hankaavat kemikaalit sekä tekstiilit. Kuorinta luonnon materiaaleilla ja luonnonkuituiset tekstiilit ovat näille hyvä vaihtoehto. Myös syömällämme ravinnolla on vaikutusta jätevedenpuhdistukseen. Viime vuosina lisääntynyt proteiinin syönti kasvattaa typen määrää jätevedessä. Tämä rasittaa jätevedenpuhdistusta lisäämällä energian tarvetta.

Kun siis huolehtii siitä, että laittaa viemäriin vain sitä itseään, vessapaperia ja pesuvesiä ja käyttää ympäristömerkittyjä puhdistusaineita, vähentää osaltaan puhdistamoiden kuormitusta. Noudattamalla jätteiden lajitteluohjeita pääsee pitkälle. HSY tarjoaa ohjeistusta viemärietikettiin ja jätteiden lajitteluun.

Tutkimusta ja kehitystyötä ympäristön hyväksi

Vaikka siis HSY:ssä täytämmekin kirkkaasti viranomaisten asettamat jäteveden puhdistustavoitteet, kehitämme toimintaamme jatkuvasti yhä paremmaksi. Olemme vaarallisten jätteiden ja lääkeaineiden osalta mukana useissa yhteishankkeissa kuten teollisuusjätevesien hallintaan keskittyvässä BEST-hankkkeessa, lääkeaineiden vaikutuksia tutkivassa CWPharma-hankkeessa ja lääkeaineiden hallintaa kehittävässä EPIC-hankkeessa.

Meidän unelmanamme on mahdollisimman energiatehokas ja ympäristöystävällinen jäteveden puhdistusprosessi. Näitä indikoivat muun muassa ravinne- ja kasvihuonepäästöjen kehittyminen sekä energiaomavaraisuutemme kehittyminen. Julkaisemme vuosittain raportin puhdistamoidemme toiminnasta. Vuoden 2017 raportti on parhaillaan tekeillä ja valmistuu kevään kuluessa. Edellisen vuoden raportti löytyy verkkosivuiltamme.

Mari Heinonen
jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja
HSY

Twiitistä toimintaan Itämeren puolesta

Sinilevän rehevöittämät rannat, entistä sameampi ja yhä useammin uimakelvoton vesi – muutoksia, joita olen vuosien aikana havainnut mökkeillessäni Itämeren rannalla. Yksi Itämerta rasittavista tekijöistä on näkymätön – mereen päätyvät lääkeaineet eivät ajaudu rannoille tai kasaannu lautoiksi huomiota herättämään. Jouduttuaan viemäriverkoston kautta vesistöihin, ne ovat näkymättömissä, mutta hajoavat luonnossa huonosti ja ovat tästä syystä erityisen haitallisia. Poissa silmistä ei saa olla poissa mielestä.

Idean Lääkkeetön Itämeri -kampanjaan saimme meille suunnatusta twiitistä. Se, että viestintätoimistona lähdimme toteuttamaan kampanjaa, oli selvää: voimme tehdä oman osuutemme ympäristön hyväksi lisäämällä ihmisten tietoisuutta oman toimintansa konkreettisista seurauksista luontoon. Kampanja on levinnyt mieletöntä vauhtia some-kanavissa ja apteekeissa. Näyttää siltä, että meillä on yhteinen ymmärrys, suunta ja tavoite.

Isojen asioiden edessä on tärkeää, että mietimme oman toimintamme vaikuttavuutta suuressa kokonaisuudessa ja ymmärrämme, että jokaisen toimilla on merkitystä. Nyt, kun puhumme Itämeren tilan parantamisesta, on kyse lopulta siitä, miten itse toimimme ja autamme muita onnistumaan siinä, mitä pidämme yhdessä tärkeänä. Enemmistö mereen päätyvistä haitallisista aineista on edelleen peräisin kotitalouksista, joten joka kodin pöntöllä on mutkan kautta yhteys Itämereen tai muihin vesistöihimme. Helpoin tapa laittaa kortensa kekoon Itämeren puolesta on se, ettei heitä vessanpönttöön tai viemäriin mitään mikä sinne ei kuulu.

Hyvinvoiva Itämeri on mahdollinen, mutta meidän kaikkien on toimittava joka päivä sen eteen. Yhdessä tehdyn työn tulos on jo nähtävissä Suomenlahden tilan merkittävänä parantumisena. Se ei kuitenkaan vielä riitä, sillä Itämeri ei voi vielä hyvin. Samaa joukkuehenkeä, jota on nähty Suomenlahden eteen tehtävässä työssä, tarvitaan edelleen.

Kun meillä on yhteinen päämäärä, voimme saavuttaa mahdottomaltakin tuntuvia asioita.

Kaija Pohjala
toimitusjohtaja
Cocomms Oy

Suomenlahti – #yhdessä

Kotimaani Suomen täyttäessä 100 vuotta mietin hienoimpia saavutuksia, joista me suomalaiset voimme yhdessä kansakuntana tuntea ylpeyttä. Vaikka sataan vuoteen mahtuu paljon historiallisia kehityskulkuja, jotka liittyvät muun muassa tasa-arvoisen ja hyvinvoivan suomalaisen yhteiskunnan syntyyn, on Suomenlahden tilan merkittävä paraneminen viimeisen kymmenen vuoden aikana mielestäni yksi hienoimmista saavutuksistamme suomalaisina. Ja jos tähän pitäisi jokin hashtag lisätä, se olisi juuri juhlavuoden virallinen slogan, #yhdessä!

Vielä 10 vuotta sitten Suomenlahden tilanne näytti toivottomalta. Se oli koko Itämeren rehevöitynein merialue, jonka pinta peittyi kesäisin sinileväpuuroon. Suomenlahden ranta-asukkaat joutuivat kärsimään sameasta, uimakelvottomasta vedestä ja eliöt kelvottomaksi muuttuneesta elinympäristöstä. Oli joukko rantavaltioita, jotka neuvottelivat vuosi toisensa jälkeen erilaisia sopimuksia ja järjestelmiä, mutta yli 30 vuoden jälkeenkään eivät saaneet Itämeren, saatikka sitten sen rehevöityneimmän osan, Suomenlahden, tilaa paranemaan. Oli huippututkijoita ja meribiologeja, jotka tiesivät kyllä tarkalleen, mikä merta vaivaa, mutta eivät saaneet kehitystä kääntymään kaiken tiedonkaan voimalla.

Nyt rehevöitymistä ruokkivaa sinilevien herkkua, leville käyttökelpoista fosforia, on leikattu Suomenlahdella kymmenessä vuodessa 75 %, mikä on saavutuksena huikea. Ensin Pietarin jätevesien käsittely saatiin tehostettua eurooppalaiselle tasolle. Viiden miljoonan ihmisen jätevesien tehokas käsittely jo pelkällään leikkasi mereen päätyvää kuormaa yli 30 %.  Kun lisäksi vielä Venäjällä Viron rajan tuntumassa Laukaanjoella sijaitseva fosforitehtaan massiiviset päästöt saatiin ohjattua puhdistukseen, saatiin toinenkin leijonanosa Suomenlahden rehevöittävistä päästöistä poistettua. Merialueen vedenlaatu on parantunut silminnähden, etenkin sen itäosissa. Tämän vahvistavat myös tutkimuslaitokset, kuten Suomen ympäristökeskus. Eikä se näillä kuormitusvähennyksillä tietysti mikään ihme olekaan – en usko, että koko planeetan mittakaavassa löytyy vastaava esimerkkiä yhtä paljon ja nopeasti vähentyneestä vesistökuormituksesta.

Miten Suomenlahden toivottomasta tilanteesta sitten päästiin paistattelemaan planeetan parhaiden mertensuojelijoiden A-ryhmään? Keskittymällä ympäristön kannalta nopeimpiin ja tehokkaimpiin toimiin päästölähteiden vähentämiseksi Venäjällä. Lisäksi menestystarinan takana oli aimo annos onnistunutta ympäristödiplomatiaa –  taitoa luoda yhteinen päämäärä ja visio Suomenlahden päästöjen vähentämisestä keskeisten venäläistoimijoiden kanssa. Enkä tarkoita tässä toimijoilla Kremlin kermaa, vaan konkreettisen työn tekijöitä, jätevedenpuhdistajia vesilaitoksilla ja tehtailla.

Lopputuloksen kannalta on ollut myös oleellista, että Suomenlahden päästöjen vähentämisessä suomalaiset toimivat yhtenä joukkueena, jossa yksityiset ja julkiset toimijat tukevat saumattomasti toisiaan.  Näinä haastavina aikoina on hyvä muistaa miten hieno voimavara pieni ja yhtenäinen yhteiskunta voi parhaimmillaan olla. Yhteen maaliin pelaamalla voidaan saavuttaa suuria ja mahdottomankin tuntuisia voittoja, kuten kirkastuva Suomenlahti.

Vaikka Suomenlahden tilaa on saatu merkittävästi parannettua, odottaa tapaus Itämeri vielä kokonaisuudessaan positiivista käännettä. Meren pääaltaan tilanne on edelleen synkkä, ja pohjaan vuosikymmenien saatossa varastoitunut fosfori purskahtelee sieltä aika ajoin suolapulssien, itäisten tuulten ja talvimyrskyjen seurauksena myös meidän Suomenlahtemme tilaa heikentämään.

Suomenlahden toipuminen antaa kuitenkin hyvän mallin siihen, miten meren tilaa kannattaa lähteä parantamaan: määrätietoisesti nopeimpiin ja tehokkaimpiin, etenkin rehevöittävän fosforin kuormitusta vähentäviin toimiin keskittyen. On tärkeää pitää selkeä yhteinen tavoite kirkkaana mielessä ja pyrkiä sitä kohti eri toimijoiden sekä sektoreiden voimavaroja ja mahdollisuuksia yhdistellen. Säätiömme tunnuslauseen mukaisesti: mikään ei ole mahdotonta, edes Itämeren elvyttäminen, kun se tehdään #yhdessä.

Marjukka Porvari
Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja
John Nurmisen Säätiö

Kirjoitus on alunperin julkaistu John Nurmisen Säätiön verkkosivuillahttps://www.johnnurmisensaatio.fi/suomenlahti-yhdessa/