Miten lääkehoidon alkupäässä voimme vaikuttaa lääkejätteiden ympäristökuormaan?

Miten lääkehoidon alkupäässä voimme vaikuttaa lääkejätteiden ympäristökuormaan?

Lääkejätteistä ja ympäristöön päätyvistä lääkejätteistä puhuttaessa usein tulee ensimmäisenä mieleen lääketeollisuuden aiheuttamat lääkeainemäärät jätevesissä sekä kuluttajan väärin hävittämät lääkejätteet. Suomessa on onneksi kuluttajille toimiva lääkejätteiden hävittämisjärjestelmä ja lähes 80 % kuluttajien lääkejätteistä palautuukin apteekin kautta oikein hävitettäväksi.Usein unohtuu, että yksi suurimmistä ympäristön lääkeainejäämälähteistä on kuitenkin ihmisen oikein käyttämät lääkkeet, jotka lopulta päätyvät muun muassa virtsan mukana jätevesiin ja lietteisiin. Esimerkiksi hormonien päätyminen vesistöihin ja niiden vaikutukset kaloihin on tiedetty jo pitkään. Lääkkeet ja lääkehoito ovat kuitenkin yksi keskeisimmistä terveydenhuollon hoitokeinoista, eikä lääkkeiden käytön rajoittamiseen ole ympäristönäkökulmista huolimatta mahdollista tai edes järkevää.

Lääkehoitoa siis tarvitaan ja terveydenhuollon ammattilaisilla on merkittävä rooli siinä, että jokainen lääkkeitä käyttävä tietää miten lääkkeitä käytetään oikein ja miten tarvittaessa vanhentuneet tai käytöstä poistuneet lääkkeet hävitetään. Lääkettä määrätessä jokaisen ammattilaisen velvollisuus on varmistua, että määrättävä lääke on tehon, turvallisuuden ja yleisten hoitosuositusten mukainen kunkin potilaan sen hetkiseen tarpeeseen. Lääkkeen määräämisen tulee olla tarkoituksenmukaista ja vastuullista. Mehiläisessä laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta mitataan useilla mittareilla. Yksi merkittävä potilasturvallisuutta mittaavista kokonaisuuksista on lääkkeiden tarkoituksenmukainen määrääminen. Esimerkkinä Mehiläisessä seuraamme alle 3-vuotiaille lapsille määrättyjä yskänlääkkeitä ja antibioottivalintoja tiettyjen infektioiden hoidossa sekä aikuis- että lapsipotilailla. Aina myöskään lääkehoito ei ole ensisijainen ratkaisu. Esimerkiksi unettomuuteen Mehiläisellä on kehitetty lääketön hoitomuoto uniryhmät, joka usein on ensisijainen ratkaisu ennen lääkkeetöntä hoitoa. Muun muassa näillä toimenpiteillä varmistamme, että lääkkeiden määrääminen on tarkoituksenmukaista ja vaikutamme lääkehoidon alkupäässä siihen, että lääkkeiden ympäristökuormaa pystytään vähentämään.

Kokonaisuutena lääkkeiden päätymistä jätevesiin ja ympäristöön ei pystytä tuskin estämään täysin vielä pitkään aikaan. On kuitenkin ilahduttavaa huomata, että terveydenhuolto kehittyy kokoajan ja suurin osa toimenpiteistä vaikuttaa lopulta positiivisesti myös lääkkeiden ympäristövaikutuksiin; Lääketietokeskus on tuomassa Suomeen lääkkeiden ympäristöluokituksen, joka tuo lisää tietoa lääkkeiden ympäristökuormasta ammattilaisille ja kuluttajille. Lääkkeiden annosjakelu on yleistynyt laajasti Suomessa, joka takaa sen ettei turhaa lääkejätettä pääse syntymään mahdollisten lääkemuutosten yhteydessä.

 

Sari Ahola
Vastaava proviisori
Mehiläinen

About the Author