Lääkkeiden palauttamisen maailmanmestarit

Lääkkeiden palauttamisen maailmanmestarit

Suomalaiset ovat eittämättä Itämeren suojelun sankareita ravinteiden, etenkin fosforin puhdistamisessa jätevesistä. Järvien huono tilanne herätti meidät jo 1970-luvulla kehittämään jätevesien fosforinpoiston huippuunsa, ja niin kotitalouksien kuin teollisuudenkin päästöt niistettiin tehokkaalla puhdistuksella maailman huippuluokkaan. Näiden kokemusten pohjalta siivitimme myös itänaapurimme Venäjän 2000-luvulla puhdistamaan suurimmista kaupungeistaan Suomenlahteen päätyvän jäteveden Suomen tasoisesti. Vain kymmenessä vuodessa Suomenlahdella tehtiin mertensuojelun maailmanennätys.

Tyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole aihetta, kun katsotaan lääkeaineiden hävittämistä Suomessa ja sen myötä Itämereen päätyviä lääkeainepäästöjä. Käytetyistä lääkkeistä vain 60–80 % palautetaan asiallisesti apteekkiin, loppujen päätyessä joko vessanpönttöön tai roskien sekaan. Miten on mahdollista, että jopa 40 % näistä ympäristölle ja ihmisille haitalliseksi tiedetyistä aineista edelleen hävitetään väärin ympäristötietoisessa Suomessamme?

Lääkkeiden aiheuttamat haitat vesistöille eivät toki ole niin näkyviä meille ihmisille kuin inhottavat sinileväpuurot ja rannoilla mätänevät rihmalevät. Mutta vesistöihin päätyessään lääkkeet, kuten kipulääke diklofenakki, voivat pahimmillaan olla tuhoisia kokonaisille lintupopulaatioille. Toiset lääkkeistä, kuten mielialalääkkeet, voivat vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen ja hormonit, kuten e-pillerit, kalojen sukupuolen määräytymiseen sekä lisääntymiseen. Haittavaikutuksista eliöille tiedetään vielä vähän. Huolestuttavaa on se, että tutkimuksissa on havaittu joidenkin lääkeaineiden, kuten juuri hormoneiden, siirtyvän kalapopulaatioissa myös jälkeläisille.

Oma lukunsa on antibioottiresistenssi. Koronapandemian yhteydessä on arvioitu, että keväällä 2020 kuolleisuus koronaan oli Etelä-Euroopan maissa suurempi myös siksi, että siellä on Pohjois-Eurooppaa selvästi suurempi määrä antibiooteille resistenttejä bakteerikantoja. Antibiootteja käytetään näissä maissa paljon Pohjois-Eurooppaa laajemmin sekä ihmisten että eläinten lääkintään. Antibioottiresistenssi on WHO:n mukaan yksi planeetan suurimmista terveysriskeistä. Vuonna 2050 arvioidaan jopa kymmenen miljoonan ihmisen kuolevan maailmassa sen vuoksi. Väärin hävitetyt lääkkeet lisäävät antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien ongelmaa myös Suomessa.

Kunnallisilla puhdistamoilla lääkeaineiden poistaminen on hankalaa ja kallista, ja nykytekniikalla voidaan poistaa niistä vain pieni osa. Itämeren suojelukomission tutkimuksessa alle 8 % tutkitusta lääkeaineista saatiin puhdistettua jätevedenpuhdistamolla yli 95-prosenttisesti ja puolella lääkeaineista poistuma oli alle 50 %. Sitä paitsi jätevesilietteeseenkin joutuessaan lääkeaineet saattavat hyvinkin edelleen päätyä ympäristöön, kun lietettä käytetään viherrakentamisessa tai peltoviljelyssä. Uusia tekniikoita, jotka puhdistavat lääkeaineita jätevesistä, on kyllä olemassa, mutta niiden kustannukset ovat mittavia ja lankeavat meidän kaikkien maksettavaksi korkeampien kunnallisten vesimaksujen muodossa.

Lääkeaineiden käyttö lisääntyy väestön vanhetessa, joten ongelmaan on tarpeen tarttua heti. Tehokkainta ja edullisinta ongelman hoito on alkulähteillä meidän jokaisen kotona. Kun lääkkeet on sekoitettu veteen tai muihin jätteisiin, ei helppoja ja halpoja ratkaisuja enää ole.

Eiköhän suomalaiset siis aleta Itämeren ja vesistöjen suojelun maailmanmestareiksi tässäkin asiassa! Hyvä alku on hävittää vanhat ja käyttämättömät lääkkeet asianmukaisesti ja viedä ne apteekkiin. Seuraava askel on miettiä tarkasti esimerkiksi kipugeelien käyttöä, ne kun valuvat suihkutellessa iholta suoraan viemäriin, ja ovat pitoisuuksiltaan ja vaikutuksiltaan eräitä haitallisimmista vesistöissämme esiintyvistä lääkeaineista.

Otetaan lääkkeiden palauttamisessa tavoitteeksi vaikkapa pahimman jääkiekkovastustajamme Ruotsin päihittäminen. Ruotsissa palautettiin apteekkeihin vuonna 2017 noin 1 200 tonnia lääkejätettä, meillä viimeisimmän 2014 tilaston mukaan vuodessa noin 400 tonnia. Väkilukuun suhteutettuna 600 palautettuun lääkejätetonniin pääseminen nostaisi siis meidät tasapeliin länsinaapuriin kanssa – ja luonnollisesti haluamme päästä parempaan kuin ruotsalaiset. Hankitaan Itämeri-maailmanmestaruus Suomeen myös lääkkeiden palauttamisessa.

 

Marjukka Porvari
John Nurmisen Säätiön
Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja

About the Author