Lääkehävikin vähentäminen säästää luontoa ja kukkaroa

Lääkehävikin vähentäminen säästää luontoa ja kukkaroa

Lääkejätteen minimointi on tehokkain tapa estää lääkkeiden päätyminen luontoon. Muuhun kotitalousjätteeseen verrattuna lääkejätettä syntyy kodeissa vähän, joten sen vähentämistä ei välttämättä mielletä yhtä tarpeelliseksi kuin esimerkiksi muovin. Mutta kun otetaan huomioon kaikki suomalaiset kotitaloudet, lääkejätettä syntyy vuosittain satoja tuhansia kiloja.1 Toisin kuin valtaosa muusta kotitalousjätteestä, lääkejätettä ei myöskään voi kierrättää tai edes hävittää sekajätteen mukana vaan se pitää palauttaa apteekkiin asianmukaisesti hävitettäväksi.

Jokainen voi vaikuttaa lääkejätteen vähenemiseen, pienistä valinnoista alkaen. Esimerkiksi uusi lääke kannattaa aloittaa mahdollisimman pienellä pakkauksella, jos lääkevalmiste ei syystä tai toisesta olekaan itselle sopiva vaan se joudutaan vaihtamaan.

Lääkkeitä ei pidä hankkia varmuuden vuoksi vaan vain tarpeeseen. Keväällä COVID-19-epidemian leviäminen Suomeen sai monet täydentämään kodin lääkekaapin sisältöä, mikä näkyi lääketukuissa ja apteekeissa historiallisen korkeana lääkkeiden kysyntänä. Vaarana on, että kotiin hamstrattuja lääkkeitä ei tarvitakaan tai ne ehtivät vanhentua ennen käyttöä. Toivottavasti lääkejätteen määrässä ei nähdä piikkiä lähitulevaisuudessa.

 

Annosjakelu helppo keino minimoida lääkehävikkiä

Jos lääkkeitä on säännöllisessä käytössä paljon, annosjakelu auttaa välttämään lääkejätettä. Annosjakelussa apteekki toimittaa potilaalle hänen säännöllisesti käyttämänsä lääketabletit ja
-kapselit pakattuina kerta-annospusseihin. Jokaiseen pussiin on selkeästi merkitty muun muassa lääkkeiden ottopäivämäärä ja -ajankohta. Näin kotiin ei kerry lukuisia eri lääkepakkauksia tai liian isoja pakkauskokoja, vaan täsmälleen otettavaksi tarkoitettu annos.

Joskus syy lääkkeen käyttämättä jäämiseen voi olla unohdus. Oriolan joulukuussa 2019 teettämän, 70–89-vuotiaiden lääkkeiden käyttöä kartoittaneen kyselytutkimuksen2 vastaajista 30 prosenttia oli joskus unohtanut ottaa reseptilääkkeensä. Tästä huolimatta annosteluavun käyttö on senioreilla yllättävän vähäistä. Kyselyn mukaan kaikista reseptilääkkeitä käyttävistä senioreista 51 prosenttia ei käytä dosettia tai annospakattuja lääkkeitä. Vaikka reseptilääkkeitä olisi käytössä neljä tai enemmän, silti yli kolmannes (38 %) senioreista ei käytä mitään annosteluapua.

Lääkejätteen vähentämisen lisäksi annosjakelu edistää lääkkeiden käytön turvallisuutta: annospussissa on aina oikea määrä lääkkeitä otettavaksi oikeaan aikaan. Erityisesti pandemian aikana annosjakelulla tuetaan myös riskiryhmien terveyttä, kun lääkkeitä ei esimerkiksi hoivakodeissa tai kotihoidossa tarvitse jakaa käsin. Dosetin käyttöön verrattuna apteekeista saatava koneellinen annosjakelu on luotettavampi, sillä lääkkeiden jakaminen käsin on alttiimpaa virheille.

Lääkehävikin pienentäminen säästää paitsi ympäristöä, myös yhteiskunnan ja potilaiden kustannuksia. Siksi jokaisen kannattaa pitää huolta oman lääkkeiden käytön vastuullisuudesta.

 

Katja Tolkki, vastuullisuuspäällikkö, Oriola

1 Apteekkari

2 Kyselyssä selvitettiin suomalaisten seniorien kokemuksia lääkehoidosta sekä hyvinvoinnista. Kyselyyn vastasi 900 iältään 70–89-vuotiasta senioria. Kyselyyn vastanneista 93 prosenttia oli 70–79-vuotiaita ja 7 prosenttia yli 80-vuotiaita. Vastaajista 821 oli käyttänyt reseptilääkkeitä viimeisen vuoden aikana. Kysely toteutettiin Bilendin M3 -paneelissa joulukuussa 2019.

About the Author